Tanan älykkäät koneet palvelevat kiinteän jätteen käsittelyä ja jakeiden kierrätystä. Yhtiön rekrytoinnissa on huomattu, että toimiala on alkanut uudella tavalla kiinnostaa. Tuoreet voimat yhtiön johdossa tunnistavat vastuullisuuden vetovoiman.
– Työn merkityksellisyyden kokemus nousee sustainabilityn – kestävyyden – pohjalta, ja ympäristö on siinä vahvin tekijä, toimitusjohtaja Kalle Saarimaa sanoo.
– Ehdoton valttimme on tämä toimiala, sanoo ihmisistä ja yrityksen kulttuurista vastaava johtaja Johanna Sajasalo.
Vastuullisuus ja yrityskulttuuri Tanan toiminnassa
Ympäristö- ja ilmastokysymykset ovat korostuneet Tanan toimintaympäristössä jo vuosikymmeniä. Tanan jyrät ja repijät tehostavat kiinteän jätteen käsittelyä sekä kaatopaikoilla että käsittelykeskuksissa eri puolilla maailmaa. Ne säästävät jätehuollon tarpeisiin tarvittavaa pinta-alaa ja muokkaavat kierrätettävän aineksen kierrätyskelpoiseen palakokoon. Samalla ne tuottavat dataa, jolla jätteenkäsittelyä voidaan kehittää entistä taloudellisemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi.
Tuotantonsa ulkoistaneen ja jälleemyyjäverkoston kautta toimivan Tanan oman henkilöstön muodostavat pääosin tutkimuksen ja tuotekehityksen, hankinnan sekä myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Samoista erityisosaajista kilpaillaan muiden korkean teknologian teollisuusyritysten kanssa. Siksi perinteisten ympäristökysymysten rinnalle ovat entistä vahvemmin nousseet ihmisiin ja yrityskulttuuriin liittyvät teemat.
– Työnhakijat näkevät tämän hyvin vastuullisena, ihmisistä ja yrityksen kulttuurista vastaava johtaja Johanna Sajasalo toteaa.
– Täällä Jyväskylän seudulla ihmiset tuntevat meidät, vaikka olemme pieni työnantaja. Vastuullisuuden lisäksi kansainvälisyys on meille vahvuus, olemmehan hyvin kansainvälinen yritys.
Henkilöstön määrä on kasvanut etenkin kahden viime vuoden aikana. Ihmisten hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä on seurattu jo pitkään, ja palaute on myös kehittämisessä otettu huomioon.
Kasvua kiertotalouden ytimessä
Tanan liiketoiminta kasvaa edelleen kiertotalouden mukana. Yhä yleisemmin eri maissa ja yrityksissä ymmärretään luonnonvarojen rajallisuus ja tarve tehostaa materiaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.
– Jos halutaan säilyttää nykyinen hyvinvointiyhteiskunta, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin muokata toimintamallit kiertotalouden mukaisiksi, toimitusjohtaja Kalle Saarimaa sanoo. Hän muistuttaa arviosta, jonka mukaan maapallon luonnonvaroista on jo käytössä 73 prosenttia.
– Jos joka vuosi käyttöön otetusta materiaalista 93 prosenttia päätyy kaatopaikoille, varastoon tai ilmaan, voi laskea, että materiaalit alkavat loppua. Näin aiheutetaan myös pysyvää haittaa luonnon monimuotoisuudelle.
Kiertotalouden puolestapuhujana tunnettu Saarimaa on muistuttanut, ettei yritykselle riitä vain entisen kaltaisen liiketoiminnan tuotteiden ja prosessien viilaaminen ja haittojen vähentäminen. Nekin ovat hänestä ihan hyviä tavoitteita, mutta eivät vielä tee toiminnasta tulevaisuuden kiertotalousyritystä.
– Jotta liiketoiminta olisi kestävää ja menestyisi myös tulevaisuudessa, on kysyttävä, miltä yrityksen toimintamalli ja tuotteet näyttäisivät, jos se toimisi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, Saarimaa sanoo.
– Helposti ajatellaan, miten tuotteita tehdään nykyisellä tavalla aiempaa kestävämmin, ei niinkään raaka-ainepohjaa ja tuotteiden kierrätettävyyttä. Pitäisikö käyttää kierrätettyä terästä ja muovia, ja uusiokäyttöosia sekä miten tuotteen elinkaaria pidennetään. Tätä ketjua pitäisi miettiä tarkemmin.
Kalle Saarimaa on urallaan edistänyt kiertotaloutta monella saralla. Tanalle hän tuo lisää ymmärrystä kiertotaloudesta, materiaalien kierrätyksestä ja henkilöstön sitoutumisesta merkityksellisyyden kautta.
Uutta ajattelua markkinan ja asiakastarpeen kautta
Saarimaa ja Sajasalo tarkastelevat talon arkea noin puolen vuoden kokemuksella vielä tuorein silmin. Saarimaa tosin on toiminut muutaman vuoden myös yhtiön hallituksessa, joten liiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet ovat hänelle tuttuja. Kumpikin ammattilainen tuo Tanaan yhtiön kasvutavoitteita tukevaa kokemusta ja näkemystä.
Sajasalolla on pitkä kokemus henkilöstötoimesta, ensin 10 vuotta Nokialla ja sen jälkeen 15 vuotta energianhallinnan tietojärjestelmiin keskittyneen Landis+Gyrin palveluksessa. Työnantajakuva, tuote ja sosiaalinen vastuu olivat aiemmissakin pesteissä vahvasti esillä. Sajasalo kertoo jopa yllättyneensä, miten paljon yritysvastuuta Tanallakin oli jo mietitty.
– Olen keskustellut paljon vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaavan markkinointijohtaja Kirsi Ahosen kanssa. Molemmat näemme, että näihin pitää jatkossakin panostaa. Tarvitaan vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä ja kyseenalaistamista, hän toteaa.
Ihmisten ja kulttuurin johtajana Sajasalo haluaa herätellä tanalaisia miettimään proaktiivisesti tulevaisuuden tarpeita, kuten mitä materiaaleja tuotteissa käytetään, ja mitä käyttövoimien vaatimuksia otetaan huomioon suunnittelussa.
– Tämä tuo uusia ammatillisia haasteita nykyiselle henkilöstölle, hän uskoo.
Toimitusjohtaja on samoilla linjoilla.
– Haluamme kannustaa ihmisiämme uuteen ajatteluun, isosti ajatteluun, tämän muuttuvan markkinan ja asiakastarpeen kautta – ei niinkään koneen kautta. Meillä on hyvät arvot ja vahva osaaminen tähänkin, Saarimaa jatkaa.
Kilpailu teknologian tutkimuksen, kehityksen ja myynnin erityisosaajista on yhä kovempaa. – Ehdoton valttimme on tämä toimiala. Työnhakijat näkevät tämän hyvin vastuullisena, ihmisistä ja yrityksen kulttuurista vastaava johtaja Johanna Sajasalo toteaa.
Tasapainoilua reaalimaailman ja kunnianhimon välillä
Tanan organisaatiossa vastuullisuuden kehittäminen työllistää markkinointijohtajan ohella myös laatujohtajaa, mutta viimekätisen vastuun kantaa toimitusjohtaja. Ympäristöteknologiaa osana opintojaan opiskellut Kalle Saarimaa on edistänyt kiertotaloutta monella saralla. Kokemusta on kierrätyksestä ja ympäristönhuollosta ja viimeksi Fortumin kiertotalousyksikön johdosta. Ekokemillä hän huomasi työllä olevan ihmisille todella suuri merkitys.
– Sitoutumisen aste oli ihan erilainen kuin aiemmassa työpaikassani pakkausteollisuudessa, Saarimaa kertoo.
Ympäristöasiat olivat Ekokemillä arkipäivää, mutta ihmisten ja hallinnon kestävyys jäivät vielä vähemmälle huomiolle. Tietoisuutta näistä vastuullisuuteen kuuluvista ESG:n ulottuvuuksista oli erikseen korostettava. Tanalla Saarimaa näkee ihmisten kyllä kokevan työnsä merkitykselliseksi, mutta kokemusta varjostaa vielä materiaalien kierrätyksen kehittymättömyys.
– Meidän kiertävä mallimme perustuu rebuildeihin. Otetaan vanhoja koneita takaisin, kunnostetaan ja rakennetaan osin uudelleen. Näin materiaali- ja hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi, hän toteaa.
Saarimaa uskoo tämän pilottien kautta edistetyn toimintamallin laajenevan jatkossa. Hän huomauttaa, ettei esimerkiksi kestävästi tuotettua terästä ole markkinoilla vielä tarjolla.
– Monesti kiertotalous vaatii, että toimittaja ja asiakas yhdessä innovoivat sitä ratkaisua, hän lisää.
Kaikkia kiertotalouden periaatteita ei käytännössä ole mahdollista kovin nopeasti toteuttaa. Nykyisetkin koneet parantavat ympäristön tilaa siellä, missä niitä käytetään.
– Tämä on tasapainoilua reaalimaailman ja kunnianhimon välillä. Jos kierrätys on kalliimpaa kuin kaatopaikkaus se harvoin toteutuu.
Tanan kehittyneet ratkaisut edistävät kannattavaa kiertotaloutta ja ympäristöterveyttä, säästävät luonnonvaroja ja tehostavat maankäyttöä. Yhtiö tunnetaan vastuullisena ympäristöteknologian yrityksenä.