Suomessa kierrätetään lähes 100 prosenttia renkaista. Kierrätyksestä huolehtii koko maassa yksi tuottajayhteisö ja yksi operaattori. Vuosittain renkaita kierrätetään noin 60 000 tonnia.
Suomessa, kuten muuallakin Skandinaviassa, on käytössä ns. pohjoismainen tapa kierrättää renkaita. Käytännössä lähes kaikki renkaiden maahantuojat ja valmistajat ovat liittyneet Suomen Rengaskierrätys Oy:n asiakkaiksi, joka hoitaa tuottajavastuun keskitetysti koko maassa.
Esimerkiksi uuden henkilöauton renkaan ostaja maksaa ostaessaan kierrätysmaksun, joka on 1,74 euroa per rengas. Renkaan käyttäjä voi palauttaa käytetyn renkaan ilmaiseksi mihin tahansa pisteeseen, koska kierrätysmaksu on jo maksettu. Suomen Rengaskierrätys Oy puolestaan käyttää operaattorinaan Kuusakoski Oy:tä, joka kerää renkaat myyntipisteistä, murskaa ne ja myy murskatun kumimateriaalin eteenpäin. Järjestelmä on toiminut 25 vuotta.
“Kierrätysjärjestelmän toimivuus näkyy siinä, ettei siitä puhuta eikä tiedetä. Se vaan pyörii taustalla eikä hylättyjä renkaita näy juuri missään. Rengaskierrätys on huomaamaton osa ketjua ja helppo sekä rengasvalmistajille, myyjille että loppuasiakkaille,” kertoo Kuusakoski Oy:n materiaalipäällikkö Thomas Söderström.
Suomessa renkaiden tärkein uusiokäyttö on maanrakennus. Leikattuja renkaita käytetään esimerkiksi maanteiden meluvalleissa ja kaatopaikkojen pintarakenteena. Leikattu rengas painaa vain 500 kiloa kuutiolta, joten pienellä tonnimäärällä saa paljon volyymiä. Lisäksi rengasleike eristää routaa ja päästää veden läpi. Maanrakentajat tuntevat materiaalin ja sille on kysyntää.
Lisäksi etenkin raskaan kaluston renkaita menee uudelleen pinnoitettaviksi. Leikkaamattomistsa renkaista tehdään myös louhintamattoja räjäytystyömaille. Noin 5–10 prosenttia menee sementtiteollisuuden polttoaineeksi, koska rengasleikkeen metallisäikeet ovat toivottua materiaalia sementtiteollisuudessa. Lisäksi hyvin pieneksi prosessoitua rengasta menee esimerkiksi keinonurmikenttien rakennusaineeksi.
Kaikki moottoriajoneuvojen renkaat mukana
Tuottajavastuu koskee Suomessa kaikkien moottoriajoneuvojen renkaita mopoista raskaimpiin kaivoskoneisiin. Myös moottoriajoneuvoilla vedettävien peräkärryjen renkaat kuuluvat tuottajavastuun piiriin. Sen sijaan kaivinkoneiden kumitelat eivät kuulu tuottajavastuun piiriin, mutta niiden hyötykäyttöä selvitetään parhaillaan.
”Renkaiden käyttäjät voivat palauttaa käytetyt renkaat noin 3000 eri pisteeseen eri puolilla Suomea, käytännössä yleensä renkaita myyviin liikkeisiin. Me teemme vuosittain yli 15 000 noutotapahtumaa näistä pisteistä ja ajamme renkaat 5–10 alueelliseen terminaaliin. Yleensä terminaaliin kerätään noin 1000 tonnia renkaita ennen kuin paikalle tuodaan repijä, jolla renkaat leikataan. Me myös kuljetamme rengasleikkeen maansiirtotyömaille,” kertoo Söderström.
Pohjoismaissa käytetään henkilöautoissa kesäisin tavallisia kesärenkaita ja talvisin nastallisia tai nastattomia talvirenkaita. Suomalaisella henkilöautoilijalla on siis käytössään kaksi rengaskertaa, jotka vaihdetaan keskimäärin kuuden vuoden välein.
Rengaskierrätyksessä määrät ovat kasvaneet ja kierrätystä on voitu tehostaa. Tehostamisen ansiosta hintaa on voitu pudottaa useana vuotena peräjälkeen.
Tana herkuttelee räjähdyssuojamatotkin
Kuusakoski Oy:llä on käytössään kaksi TANA repijää ja toisen valmistajan kaksi leikkaavaa konetta. Koneilla on osittain eri roolit: murskaavan kone irrottaa renkaista metallisäikeet, jotka voidaan poistaa magneetilla.
“TANA:n valtti on monipuolisuus. TANA:ssa voi säätää paineita, pyörimisnopeuksia ja muuta, jolloin se sopii eri materiaaleille. Eikä se säikähdä, jos seassa on jokin pultti tai muu raudanpala. Esimerkiksi räjäytyssuojamatot olivat ennen ongelma, mutta nyt niitä vaan roikotetaan materiaalinkäsittelykoneella, syötetään repijään ja Tana herkuttelee ne palasiksi hitailla kierroksilla,” kertoo työnjohtaja Pentti Säävälä.
Säävälän mukaan TANA tekee satamillistä rengasleikettä noin 5–7 tonnia tunnissa. Kun 12 tunnin työvuorossa on tehollista työaikaa noin kymmenen tuntia, niin leikettä syntyy 50–70 tonnia. Kun töitä tehdään yleensä kahdessa vuorossa, niin vuorokaudessa syntyy rengasleikettä 100–140 tonnia.
“Olosuhteet tietysti vaikuttavat paljon. Vesi ja lumi voitelevat, silloin työ käy nopeammin. Tanassa on hyvä, kun teriä voi vaihtaa helposti ja nopeasti työmaalla eikä koko konetta tarvitse viedä pajalle roottorin vaihtoa varten. Eipä sillä, kyllä Tanalla huolto ja varaosapalvelukin toimivat hyvin,” sanoo Säävälä.