Kiinteän jätteen käsittelyssä on kasvava tarve koneiden jälleenrakentamiseen. Tana Second Life antaa laitteelle merkittävästi pidennetyn elinkaaren. Se myös vähentää koneen valmistukseen tarvittavien materiaalien kulutusta, vähentää jätettä ja minimoi päästöjä.
Parhaillaan Tanan pilottihankkeissa testataan, millä tavoin koneen elinikä saadaan kestävästi ja kannattavasti tuplattua – eli annetaan koneelle toinen elämä.
– Kaatopaikkajyrän normaali käyttöikä on 10 000 tuntia, minkä jälkeen joko romutetaan tai käytetään varaosiksi. Jälleenrakentaminen (rebuild) tuo sille toiset 10 000 tuntia. Jopa kolmas tämän pituinen elinikä on mahdollinen, kertoo Tanan palveluliiketoiminnasta ja digitalisaatiosta vastaava johtaja Teemu Lintula (VP, Services & Digital Solutions).
Jälleenrakentaminen eroaa laitteiden kunnossapidosta tai tavallisista käytännön korjauksista.
– Kun vikojen korjaamisia ja huoltoja tehdään laitteen normaalin elinkaaren puitteissa, se toimii suunnitellun jaksonsa mahdollisimman tehokkaasti. Jälleenrakentaminen pyrkii antamaan sille merkittävästi pidennetyn elinkaaren, Lintula vastaa.
Tanan jälleenrakennusohjelman ensimmäisissä pilottihankkeissa testataan, millä tavoin eliniän tuplaus voidaan toteuttaa kestävästi ja kannattavasti. Lintulan mukaan Tanalla tarkastellaan eri tasoja kevyestä kunnostuksesta täyteen jälleenrakentamiseen tai käytössä olevien laitteiden modernisoimiseen (upgrade).
Tanan lähtökohta Second Life -ohjelmassa on tarjota kolmen tason kunnostuksia ja modernisointeja laitteille
- Refurbishement: varmistetaan laitteen toimintakunto kevyemmällä kunnostuksella
- Rebuild: palautetaan laite alkuperäiseen toimintakuntoonsa laajemmalla kunnostuksella
- Upgrade: parannetaan tai muutetaan laitteen toiminnallisuutta alkuperäiseen verrattuna
Jälleenrakentamisesta etua sekä taloudelle että ympäristölle
Jyrän tai repijän pääkomponenttien eli lähinnä voimalinjan oikea-aikainen kunnostus tai uusiminen tuottavat sekä taloudellista että ympäristö- ja ilmastohyötyä. Kun dieselmoottori ja hydrauliikan pääkomponentit 10 000 käyttötunnin jälkeen ovat järkevän käyttöikänsä päässä, ne on joko kunnostettava täysin tai vaihdettava.
– Kuntoarvioinnin perusteella voi laskennallisesti arvioida ennalta, milloin jälleenrakentaminen kannattaa. Huollon ennakointi datan avulla on jo todellisuutta, sillä moderni laitekanta on etädiagnostiikan piirissä. Kun siitä saadaan tietoon paineet ja hälytykset, voi kunnostustarvetta arvioida etukäteen, Lintula sanoo.
– Etämonitorointi tuottaa tietoa käyttötuntien lisäksi siitä, miten kovalla käytöllä kone on ollut. Kun dataa kertyy riittävän paljon, arvio kunnostustarpeesta ja kustannuksista tarkentuu.
Modulaarinen rakenne mahdollistaa sujuvan jälleenrakentamisen
Tanan tuotekehityksessä ja tuotannossa on aina tähdätty laitteiden mahdollisimman pitkään elinkaareen ja helppoon huollettavuuteen. Kun koneiden osien vaihtaminen tehdään entistä helpommaksi ja huoltotarpeita voidaan arvioida etukäteen, on jatkossa entistä vähemmän materiaalia, joka pitää kerralla vaihtaa. Näin seisokki jää mahdollisimman lyhyeksi.
Koneiden modulaarinen rakenne mahdollistaa myös sujuvan jälleenrakentamisen, koska lohkoja voi vaihtaa.
– Tulevaisuudessa jopa diesel-voimansiirron voi vaihtaa sähköiseen, Lintula visioi.
Sertifioidut kumppanit ja prosessit takaavat luotettavuuden
Käytännössä jälleenrakentamista tekevät yhteisen toimintamallin mukaan Tanan sertifioimat kumppanit. Korkealaatuiset komponentit ja sertifioidut prosessit varmistavat, että jälleenrakennetut koneet säilyttävät alkuperäisen suorituskykynsä.
Ensimmäinen kumppani Humdinger Equipment Ltd Yhdysvalloissa on tehnyt Tanan kanssa jo useampia jälleenrakennusprojekteja. Pohjois-Amerikassa laitteille tehdäänkin elinkaaren aikana jopa kaksi täysmittaista jälleenrakennusta, jolloin laite saa toisen elämän jälkeen vielä kolmannen.
Nyt uusia verkostokumppaneita aletaan sertifioida myös Euroopassa. Tana verkostokumppaneineen on itsekin tehnyt jälleenrakennuksia, ja useampia projekteja on parhaillaankin työn alla.
Kestävää ja kannattavaa kiertotaloutta
Jälleenrakentamisen on oltava perusteltua paitsi ilmaston ja ympäristön kannalta myös taloudellisesti. Sen pitää olla kannattavaa niin koneen omistajalle kuin Tanalle ja jälleenrakentamisen kumppaneille.
Vaikka kierrätettävien komponenttien osuudet vaihtelevat, jälleenrakennus on merkittävästi uuden koneen hankintaa edullisempi vaihtoehto. Ero uushankintaan voi olla 30–70 prosentin luokkaa riippuen laitteen iästä ja kunnostuksen tasosta.
Jälleenrakentamisessa laitteen arvokkaat runkorakenteet säilyvät. Koneenhaltija saa vaihdettaville pääkomponenteille takuita ja mahdollisuuden hankkia lisäsuojaa.
Kun kunnostustarvetta järjestelmällisesti ennakoidaan ja tehdään jälleenrakennus suunnitellusti, säästetään merkittävästi investointikuluissa. Urakoitsijan tuottavuus kasvaa, kun tuotannossa on entistä vähemmän katkoksia tai ne jäävät lyhyiksi.
– Ellei konetta lähdetä kokonaisuudessaan kunnostamaan, se ajetaan loppuun kuten ennenkin, Lintula toteaa.
Tanan laitteille on myös selkeä suunnitelma, jolla varmistetaan ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava tapa hoitaa niiden elinkaaren loppuvaihe.
– Pääkomponenteille, kuten dieselmoottoreille, on olemassa erillinen kierrätys – ja kunnostusohjelma. Suurin osa loppuun ajetusta laitteesta on teräselementtejä, jotka voi myydä metallin kierrätykseen. Ehkä joitakin komponentteja otetaan talteen varaosiksi, Lintula lisää.
Tana kasvaa kiertotalouden ytimessä
Tana haluaa olla tiiviisti mukana kiertotaloudessa, jonka ytimessä on juuri laitteiden elinkaaren pidentäminen. Jälleenrakentaminen vähentää konevalmistuksen ympäristö- ja yhteiskuntakustannuksia. Se on lähtökohtaisesti paikallista toimintaa, joka pienentää kansainvälisten kuljetusten hiilijalanjälkeä ja säilyttää tuen ja palvelun lähellä asiakasta.
Vaikka Tanan laitteissa ei tarvita harvinaisia maametalleja, koneiden elinkaaren pidentäminen jälleenrakentamalla vähentää jätettä ja säästää rajallisia luonnonvaroja. Esimerkiksi teräksen valmistus on yhä energiaintensiivistä ja aiheuttaa ilmastopäästöjä.
– Rebuild-ohjelma on konkreettinen askel Tanan siirtymässä kohti kiertotaloutta. Kestävän kehityksen mukainen rebuild-toiminta on myös olennainen osa yrityksemme kasvutarinaa, korostaa Tanan toimitusjohtaja Kalle Saarimaa.
Kiertotalouteen tähtäävä Tana kehittää ja tuottaa edelleen uusia, entistä energiatehokkaampia koneita ja laitteita, mutta voi tehdä kannattavaa liiketoimintaa myös kunnostamalla osia ja laitteita. Huollon ja varaosien osuus kiertotaloudessa kasvaa.
Koneiden päivittäiset läpikäynnit ja huollot ratkaisevat
Teemu Lintula muistuttaa, että koneiden päivittäiset läpikäynnit ja huollot ovat nyt ja tulevaisuudessakin ratkaiseva tekijä, jolla voi vaikuttaa koneen luotettavuuteen ja käyttöikään pitkässä juoksussa.
– Nämä ovat arvokkaita laitteita, joista pääsääntöisesti pidetään hyvää huolta. Meillä on erittäin laaja dealerverkosto, joka vastaa huolloista. Ne ovat kalliissa investoinnissa kohtalaisen tehokas tapa vaikuttaa koneen toimintavarmuuteen ja kestävyyteen, hän painottaa.
Se miten suurta osaa Tanan laitteista jälleenrakentaminen jatkossa voisi koskea, riippuu ennen muuta asiakkaiden valinnoista. Lintulan valistunut arvaus on, että nyt käytössä olevista yli tuhannesta laitteesta voisi lähitulevaisuudessa rakentaa uudelleen ehkä joka neljännen tai viidennen.
– Laaja laitekanta antaa meille hyvän pohjan Rebuild-ohjelman skaalaamiselle lähitulevaisuudessa. Laadun varmistamiseksi kasvatamme jälleenrakentamisen kumppaniverkostoa maltillisesti, Lintula toteaa.