Suomalaisen Tana Oy:n laitteet käsittelevät jätteitä ympäri maailman. Yhtiön nykyaikainen mobiilirepijä on renkaiden hyötykäytön tärkeä perustyökalu.
Mäntyluodon satama-alueella työkoneyrittäjä Peter Blomberg heiluttelee suurta materiaalinkäsittelykonetta tottunein ottein. Hän nappaa tarttumakouralla seitsemisensataa litraa renkaita valtavasta kasasta ja varistelee ne repijän kitaan. Suomalaisen Tana Oy:n valmistama kone repii käytöstä poistetut autonrenkaat noin kämmenen kokoiseksi silpuksi, jota voidaan hyödyntää maarakentamisessa, vedenpuhdistusjärjestelmissä ja hevosmaneesien pohjina.
”Suurimpia raskaita renkaita lukuun ottamatta kone syö käytännössä kaikkea mahdollista rengasta. Isot renkaat menevät räjäytysmattoihin”, Blomber-gin työtä katseleva Tana Rentalin asiakkuuspäällikkö Reijo Pirkola kertoo.
Mäntyluodossa Tanan asiakkaana on kiertotalouteen erikoistunut Kuusakoski Oy, joka Suomen Rengaskierrätys Oy:n kumppaniyrityksenä vastaa käytöstä poistuneiden renkaiden keräys- ja kierrätystoiminnasta. Kuusakoski on Tanalle tyypillinen asiakas: iso yhtiö, joka tasoittaa käsittelyhuippuja täydentämällä omaa kapasiteettiaan Tana Rentalin helposti siirrettävillä vuokrarepijöillä.
”Pitkät matkat repijä liikkuu lavetilla, mutta rengaspihalla kuljettaja voi liikuttaa telaketjuilla kulkevaa laitetta kaukoohjaimen avulla”, Pirkola kertoo.
Jyväskylästä maailmalle
Jyväskylässä perustettu Tana täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Taival alkoi siitä, kun yhtiö myi ensimmäisen tuotteensa eli kaatopaikkajyrän Hannoverin messuilla Saksassa vuonna 1971.
”Jyrän nimi oli Tana, joka oli lyhenne sanasta tanakka. Silloin Saksassa vielä jyrättiin”, Tanan markkinointijohtaja Mirja Yli-Erkkilä kertoo.
Kaatopaikkajyrät olivat pitkään Tanan kärkituote. Tilanne muuttui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun lainsäädäntö eritoten EU:ssa alkoi edellyttää yhä tarkempaa jätteiden erottelua ja esikäsittelyä kiertotalouden tarpeisiin. Nykyisin Tanan tuoteperheen tärkein jäsen ovatkin erilaiset repijät.
Tanan tuotteista noin 95 prosenttia viedään ulkomaille. Yhtiön myynti kuvaa eri yhteiskuntien jätesuunnittelua hyvin.
”Suomeen, muihin Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan emme ole pitkään aikaan myyneet ainuttakaan kaatopaikkajyrää.”
Kun jäte esikäsitellään jatkojalostusta varten, perinteistä kaatopaikkaa muistuttavalle alueelle jää vain se häviävän pieni osa jätteestä, jolla ei ole arvoa edes energiaksi. Mitä pidemmällä yhteiskunnan siirtymä kohti kiertotaloutta on, sitä enemmän markkina-alueella janotaan juuri jätteenrepijöitä. Kaatopaikkajyriä Tana myy nykyisin lähinnä Poh-jois-Amerikkaan, Venäjälle sekä Itä- ja Etelä-Eurooppaan. Sen sijaan Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja nyttemmin myös Australia ostavat etupäässä uusiomateriaalin valmistukseen kykeneviä repijöitä.
”Eurooppa on kiertotaloudessa edellä, mutta muu maailma seuraa kyllä pikkuhiljaa perässä”, Yli-Erkkilä sanoo.
Tehty Suomessa, lähellä kotia
Tanan repijät ja jyrät suunnitellaan edelleen yhtiön syntysijoilla Jyväskylässä. Vuodesta 2008 lähtien koneet on valmistettu Toijalassa suomalaisen konepajateollisuuden ykkösketjun sopimusvalmistajana meritoituneella Toijala Worksilla. Tanan kotimaisuusaste on korkea, vaikka esimerkiksi voimansiirron komponentit tulevat maailmanlaajuisesti tunnetuilta valmistajilta.
Globalisaation aikana sopimusvalmistajan voisi löytää mistä tahansa, mutta Tanalla tuotanto halutaan pitää lähellä. Puolesta miljoonasta miljoonaan maksavia repijöitä ja jyriä valmistetaan vajaat sata vuodessa, eikä pientä volyymia kannata hajauttaa maailmalle. Lähituotannon puolesta puhuu myös suomalaisen automaatio-osaamisen korkea taso.
”Me emme mene Suomi-brändi edellä, mutta kyllähän suomalaisella raskaalla teollisuudella on maailmalla hyvä maine, joka hyödyttää meidänkin myyntiämme”, Yli-Erkkilä sanoo.
Tanalla siitä haluttaisiin pitää kiinni. Samalla kuitenkin repijän kaltaiset tuotteet paljastavat suomalaisen yhteiskunnan kipupisteet, Yli-Erkkilä näkee.
”Suomesta ei tahdo löytyä riittävästi hitsaajia, jotka kykenevät tekemään esimerkiksi repijän roottoriin riittävän korkealaatuista hitsausta. Nyt parhaat hitsarit tulevat Baltian maista ja Puolasta. Jos suomalaisesta konepajateollisuudesta halutaan pitää kiinni, tarvitaan maahanmuuttoa lisää. Ei siitä mihinkään päästä.”
Liikkuvat repijät edistävät liiketoimintaa
Tana on valinnut syömähampaakseen kasvavilla repijämarkkinoilla juuri liikkuvat, monikäyttöiset repijät.
”Repijämarkkina maailmalla muuntuu jatkuvasti lainsäädännön ja asiakkaiden tarpeiden muuttumisen myötä, ja TANA-repijän monikäyttöisyys on menestyksemme avain”, Yli-Erkkilä sanoo.
Paikalleen rakennettava suuri revintälinjasto on tehokas, mutta se on myös raskas ja kallis. Koska suurimmassa osassa maita kiertotalous on vielä verrattain uusi asia, esimerkiksi kierrätystuotteisiin tarvittavat uusiomateriaalit hakevat vielä muotoaan. Monipuolisen materiaalin käsittelyyn sopiva kevyt mobiilirepijä on usein hyvä vastaus. Tanan repijät nielevät renkaan lisäksi lähes kaikkea teollisuus- ja rakennusjätettä.
”Liikuteltava repijä mahdollistaa asiakkaillemme tehokkaan uusiomateriaalin valmistamisen kohtuullisella investoinnilla. Kun riskit ovat siedettävät, on liiketoiminta helpompi aloittaa”, Yli-Erkkilä sanoo.
Renkaat testaavat repijöiden laadun
Yksi tyypillisimmistä revittävistä materiaaleista on käytöstä poistunut rengas. Se mittaa samalla mobiilirepijän laadun.
”Rengas materiaalina vaatii roottorin teriltä laatua, ja renkaan sisältämät vahvikeaineet, kuten teräs ja kangasverkot, puolestaan edellyttävät koneelta vahvaa vääntöä. Lisäksi esimerkiksi teräs on kyettävä erottelemaan magneetin avulla”, Yli-Erkkilä sanoo.
Renkaiden käsittelyyn Tana myy repijöitä hyvinkin erilaisiin maihin. Esimerkiksi Thaimaassa koneilla käsitellään rengastehtaiden rejektiä eli käyttöön kelpaamatonta ylijäämää kierrätysraaka-aineeksi. Repijöitä myydään renkaiden käsittelyyn myös kehittyviin maihin, joissa jätehuolto ei aina muuten ole kovin hyvin organisoitua.
”Renkaita siirrettäessä kuljetetaan myös paljon ilmaa, mikä tekee siirron kalliiksi, joten on edullisempaa käsitellä renkaat lähellä. Brasiliassa renkaiden kierrättämisestä innostuttiin siksi, että kokonaiset renkaat ovat olleet hyvä kasvualusta denguekuumetta levittäville hyttysille”, Yli-Erkkilä sanoo.
TANA Shark 440DT monipuolinen mobiilirepijä nielee kaikenkokoisia renkaita.
Äly repijässä tekee palvelusta parempaa
Muutaman viime vuoden aikana yhä suurempaan tietoisuuteen ovat hiipineet sellaiset asiat, kuten 5G ja IoT eli teollinen internet. Kyse on siitä, miten erilaiset koneet ja laitteet kommunikoivat toistensa ja käyttäjiensä kanssa. Esimerkiksi traktoria tai mikroskooppia voidaan jo käyttää toiselta paikkakunnalta etänä. Tanan tuotteet ovat olleet IoT:tä hyödyntävän etävalvonnan piirissä jo vuodesta 2008.
”Olimme tässä edelläkävijöitä alalla, joka ei ehkä ole kovin tunnettu edistyksellisyydestään”, Tanan markkinointijohtaja Mirja Yli-Erkkilä nauraa.
Etävalvonnan ansiosta Tana ja sen asiakkaat kykenevät seuraamaan esimerkiksi koneen polttoaineen kulutusta ja ennakoimaan huoltotarvetta. Lisäksi TANA ProTrack® nimellä kulkeva järjestelmä kykenee myös profiloimaan koneen kulutusta ja tehoa asiakkaan kulloisenkin tarpeen mukaan.
”Tarkoituksenamme on tarjota asiakkaillemme yhä enemmän pelkkien koneiden sijaan palvelua, joka tukee heitä kasvattamaan omaa liiketoimintaansa.”
Teksti ja kuvat: Juho Paavola