Suurin muutos Tanan jäterepijöiden sähköistämisessä tehdään tässä ja nyt 

Teksti: Päivi Tervonen

Sähköistämisen trendi etenee työkoneissakin pysäyttämättömästi – niin myös Tanan jäterepijöissä. Ensimmäiset sähkökäyttöiset repijät on jo myyty ja niitä on tilauksessa. Syyskuun alussa Tana lanseerasi sähkökäyttöisen, teloilla kulkevan repijän Maxpo-tapahtumassa. Kehitys jatkuu ja uusia malleja on edelleen luvassa. 

– Tana tulee jatkossa kehittämään myös täyssähköisiä koneita ja revintäteknologiaa. Suurin muutos jäterepijöidemme sähköistämisessä tehdään tässä ja nyt, enää ei ole kyse vain tulevaisuudensuunnitelmista. Kehitys on nähtävissä myös sähkökoneiden nopeasti kasvaneena kysyntänä, sanoo Tanan myynti- ja markkinointijohtaja Olli Heinonen. 

Nyt saatavissa myös liikuteltava sähkökäyttöinen jäterepijä 

Syyskuussa Tana lanseerasi markkinoiden ensimmäisenä jäterepijämallin, jossa liikuteltavuus ja sähkökäyttö yhdistyvät.Teloilla kulkeva sähkökäyttöinen repijä esiteltiin Tanan jälleenmyyjille ensimmäisen kerran kesäkuussa. Tapahtuman jälkeen kone on herättänyt jo paljon mielenkiintoa ja ensimmäiset liikuteltavat sähkörepijät lähtevät asiakkaille alkuvuodesta 2024. 

 TANA Shark 440ET sähkörepijässä tela-alusta ja pieni apumoottori mahdollistavat ketterät siirtymät, sähkö edulliset käyttökustannukset ja matalan melutason. Uudessa repijässä sähkömoottori käyttää hydrauliikkapumppua, joka tuottaa voiman prosessiin, kuten pyörittää repijän teriä.  

– Asiakkaamme saavat sähkökoneilla kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sekä taloudellisen että ympäristöhyödyn. Jos katsotaan, millaisia kyselyitä meille on tullut ihan lyhyessä ajassa, kyllä sähkökäyttöisyys on selvästi meidän asiakkaidemme mielenkiinnon kohteena. 

Heinosen mukaan siihen ei pelkästään vaikuta se, että kyseessä on kiinnostava kone, vaan myös korkeat polttoainekustannukset ja kaikki muu, mitä reaalitaloudessa tapahtuu. Sähkö on kuitenkin edelleen kohtuullisen hintaista verrattuna dieseliin ja pidemmällä aikavälillä varmasti merkittävästi halvempaakin.  

– Sähkökäyttöisyyteen siirtymällä saa omia operaatiokustannuksia alas, todella merkittäviäkin säästöjä. Joskin infran pitää olla asiakkaalla kunnossa eli sähköä saatavilla ja riittävän isot pääsulakkeet. Tämä voi olla joillekin alan yrityksille haaste, mutta erittäin monella kiertotalouden yrityksellä on jo valmiiksi rakennettuna hyvät sähköliitännät tai heidän toimialueilla on muutakin sähköä vaativaa teollisuutta, joten tämä ei ole ollut ongelma, Heinonen sanoo.
 

Sähköistäminen etenee ja säästöä voi syntyä, vaikka sähkö ei olisi edes halpaa 

 Tanan jäterepijöiden ja yleensäkin työkoneiden sähköistäminen kiinnostaa asiakkaita, jälleenmyyjiä ja muita sidosryhmiä monesta syystä. Esimerkiksi lähiympäristön hiilidioksidipäästöjä ja melutasoa voidaan näin vähentää. Taustalla voivat vaikuttaa tiukentuva regulaatio ympäristövaikutuksiin liittyen, samoin edullinen energia. Vaikka sähkö ei olisi edes hinnaltaan halpaa, sähköä voimanlähteenään käyttävä kone voi silti tuoda säästöä tai mahdollistaa operoinnin selkeästi matalampien hiilidioksidipäästöjen ansiosta. 

Myös käyttökustannukset ovat matalat sähkökoneille tyypillisen pitkän huoltovälin ja yksinkertaisempien huoltojen ansiosta. Lisäksi sähkömoottorin elinkaari on polttomoottoriin verrattuna pidempi ja käyttö turvallisempaa, kun moottori ei samalla tavalla kuumene. Työkoneissa ei ole myöskään akkupaketteja, joissa on ollut henkilöautoissa paloriskejä. Ennen kaikkea sähkökäyttöisyys lisää kilpailukykyä ja vastaa osaltaan globaaleihin kestävyyshaasteisiin. 

– Monesti konevalmistajalla sähköistyminen nähdään lyhyellä aikavälillä. Pienyrittäjien palaute voi olla helposti torjuvaa, mutta tilanne voi keikahtaa nopeasti, kun sähköä saa edullisesti. Sähkö on meidän koneen keskeinen etu CO2-vapaan käytön kautta. Sähkön ei tarvitse olla edes äärimmäisen halpaa, vaan oleellisempaa on, että sähkö on puhdasta, Tanan toimitusjohtaja Kalle Saarimaa arvioi. 

– Meidän ensimmäiset sähkökoneet on jo myyty, ja niitä on tilauksessa. Myymme sähkökoneita kymmenen vuoden kuluttua varmasti enemmän kuin dieselkoneita.
 

Ratkaisevaa on sähkön puhtaus  

Ilmaston ja ympäristön kannalta suurimpia vaikutuksia ei kuitenkaan saavuteta jäterepijöitä sähköistämällä, millä on pääasiassa paikallinen vaikutus, niin merkittävä kuin se lähialueen asukkaille voikin olla. Laajemmat vaikutukset saadaan energiavalinnoilla – sillä, kuinka puhtaasti tuotettua sähköä käytetään. Jos sähkö tuotetaan polttamalla fossiilisia raaka-aineita, hyöty jää pienemmäksi. Ratkaisevaa on myös jäterepijöiden niin kutsuttu ekologinen kädenjälki, eli millaisia vaikutuksia koneilla laajemmin ajateltuna on muiden toimijoiden kautta kiertotalouden ja kestävän kehityksen mahdollistajina.   

– Mietitään esimerkiksi teollisuuden sivuvirtoja, joista löytyy todella paljon kaikkea kummallista ja hankalasti käsiteltävää jätettä, kuten paperiteollisuuden viiroja, hiekkapaperitehtaan jätettä tai kalastusverkkoja. Kun lisäksi volyymit ja jätevirrat ovat suuria, Tanan kädenjälki näkyy enemmän siinä, että jätteitä käsitellään modernilla tavalla. Meillä on niin monikäyttöinen jäterepijä, että se mahdollistaa tehokkaasti ja järkevästi jätteiden käsittelyn ja uusiokäytön, Heinonen sanoo.

Kiertotalous tarvitsee sähkörepijöitä, jyrän sähköistämistä saadaan vielä odottaa  

Heinosen mukaan sekään ei ole suurimpia ongelmia, tiivistääkö kaatopaikoille vietyä jätettä dieselkäyttöinen vai sähköjyrä, jos asiaa tarkastellaan päästöjen kannalta. Isompia ratkaistavia ongelmia ovat, saadaanko syntyvä jäte eroteltua, käsiteltyä, kiertoon ja uusiokäyttöön. Globaalina tavoitteenahan on ehkäistä uuden jätteen syntymistä ja välttää tarvetta perustaa uusia kaatopaikkoja. 

– Siirtymävaiheessa kiertotalouteen tehokas ja kontrolloidusti toimiva kaatopaikka on tietysti parempi kuin jätteiden käsittelemättä jättäminen kokonaan. Tanan jyrä tiivistää jätettä tyypillisesti noin kymmenen prosenttia tehokkaammin kuin muut koneet, mikä pidentää kaatopaikkojen käyttöikää ja vähentää siten tarvetta perustaa uusia, Heinonen huomauttaa.  

– Jotkut vertaavat kaatopaikkajyrää puskutraktoriin, joita on vielä joillakin markkina-alueilla käytössä, mutta sellaista käyttämällä jätettä ei saa tiivistettyä yhtä tehokkaasti. 

Repijällä jätteet käsitellään yhdessä paikassa ja siirrytään korkeintaan lyhyitä matkoja teloilla tai siirtolavetin avulla jätekasalta toiselle tai huoltopisteeseen, minkä vuoksi koneen sähköistäminen on Tanalla voitu viedä jo pitkälle. Jyrän käyttötapa on liikkuva, mikä asettaa sille haasteensa. 

– Suurikokoisten työkoneiden, kuten jyrien, sähköistäminen on paljon haastavampaa kuin repijöiden niiden käyttöympäristön vuoksi. Tutkimme jyrien osalta vaihtoehtoisia energianlähteitä. Sähköisinä jyrissä pitäisi olla joko aivan tolkuttoman iso ja kallis akkupaketti, tai niitä pitäisi olla lataamassa niin tiheällä syklillä, että pitäisi rakentaa myös tiheä latausinfra, Olli Heinonen selvittää.  

Jäterepijällä operoidaan useampi tunti yhdessä kohdassa piuhojen päässä, joten akkuteknologiaa ei tarvita. Käyttösyklit ovat pitkiä. 

Toimitusjohtaja Kalle Saarimaa muistuttaa, että Tana pyrkii kattamaan koko globaalin markkinan. Maailmanlaajuisesti kaatopaikkajyräkin säästää biodiversiteettiä ja vähentää alueellisesti tarvetta perustaa uusia kaatopaikkoja. Hän ei kuitenkaan sano, että jyrä olisi tulevaisuuden tuote, vaan ”pikemminkin lineaaritalouden optimointia”.  

– Tänä vuonna myyntimme on ollut vielä jyräpainotteista maailmanlaajuisesti katsottuna, mutta aletaan siirtyä 60:40 suhteessa repijöiden puolelle, Saarimaa toteaa. 

Lue lisää työkoneiden sähköistymisen vaikutuksesta päästöihin esimerkiksi VTT:n selvityksestä