Artikkeli julkaistu alkuperäisesti Koneurakointi-lehdessä 4/23

Pyörivästä kiertäväksi

Renkaan pääasiallinen tehtävä on pyöriä, mutta kun aktiivinen pyörimisliike joskus päättyy, ei kumikiekon varsinainen matkanteko silti katkea – ainakaan Suomessa. Rengaskierrätys maassamme on nimittäin vuosikymmeniä vanha ja kaiken aikaa vahvistuva perinne, jossa arvokkaita materiaaleja otetaan takaisin hyötykäyttöön loppuunajetusta renkaasta.

Kun Suomessa 1990-luvun puolivälissä nähtiin vasta villiä unta nykyisenkaltaisesta, varsin laajasta ja monipuolisesta hyötymateriaalien kierrätyksestä, jossa tarpeettomaksi jäänyt tavara menisi muualle kuin avokaatopaikan penkkaan, käynnistettiin maassamme jo sittemmin merkittäväksi muodostunut kierrätystoiminta. Vuonna 1995 perustetun Suomen Rengaskierrätys Oy:n tehtävä oli ja on edelleen nimensä mukaisesti vastata renkaiden käytönjälkeisestä jätehuollosta. Toimenkuva on vuosikymmenten myötä muuttunut kuitenkin konkreettisesti. Siinä missä varsinkin alkuaikoina yritys lähinnä järjesteli asioita rengaskierrätyksen toimintaan liittyen, nyt kiertotaloustoimia tehdään käytännön tasolla. Kuluvan vuoden alusta lähtien yritys on vastannut itse renkaiden keräämisestä, käsittelystä sekä myös syntyvän uusiomateriaalin markkinoinnista jatkokäyttäjille. Tämä muutos on tarkoittanut paitsi organisaation kasvattamista, myös merkittäviä investointeja käytännön toimintaan. Lopelle rakennettu kiertotalouslaitos käynnistyy täyteen vauhtiinsa kevään aikana, keräysterminaalit ympäri Suomen toimivat yhteistyössä Encore Ympäristöpalvelut Oy:n kanssa, ja logistiikkaorganisaatio on uudisrakennettu kuuden yhteistyökuljetusliikkeen kanssa. Näiden lisäksi myös renkaiden käsittely niin Lopen uudella laitoksella kuin eri terminaaleissa ja muissa kohteissa hoidetaan jatkossa omalla kalustolla aiemman operaattorimallin sijaan. Siksipä Suomen Rengaskierrätys Oy päätti hankkia uuden TANA Shark 440DTeco -repijän tähän työhön. 

440dteco suomen rengaskierrätys renkaat

Mobiilikoneessa on järkeä

Vaikka kone ja omavarainen toimintamalli ovatkin yritykselle periaatteessa uusia, ei Suomen Rengaskierrätyksellä olla ensimmäistä kertaa tekemisissä renkaiden leikkaamisen kanssa. Toimitusjohtaja Risto Tuominen on pitkän linjan renkaankierrättäjä, joka on nähnyt ja kokenut luultavasti kaiken, mitä tämä ala voi tarjota. Siksipä myös kierrätykseen käytettävistä laitteista on muodostunut vahva kuva. ”Tässä nyt uudistuneessa toimintamallissa me tarvitsemme oman mobiilikoneen, vaikka meillä täällä Lopen uudella laitoksella on esileikkurikin, jolla suurin osa tänne tulevista renkaista voidaan käsitellä ennen niiden etenemistä varsinaiseen tuotantoon”, Risto alustaa. ”Mobiilikonetta käytetään vastaanottoterminaaleissa tai muilla työmailla aina, kun on tarvetta tehdä rengasleikettä. Lisäksi tätä voidaan käyttää varakoneena esileikkurille tilanteen niin vaatiessa”, hän jatkaa.  

Aiemmin tätä toimintaa suoritti siis alihankkija, mutta päätös leikkaamisen ottamiseksi omiin käsiin syntyi muutaman keskeisen syyn vuoksi. ”Ensinnäkin siinä ratkaisi matematiikka, eli itse tekemällä ja omalla kalustolla laskimme tämän olevan kustannustehokkaampaa. Ja kun koko prosessi on omissa käsissä, voimme helposti paitsi vaihtaa esimerkiksi palakokoa, myös varmistua leikkeen laadusta”, Tuominen linjaa. 

Rengas kiertää Suomessa

Käsiteltävät määrät ovat suuria. Suomen Rengaskierrätys Oy vastaanottaa ja käsittelee 100% Suomen kierrätettävistä renkaista, ja vastaavasti myös kierrätysprosentti on suuri: käytännössä kaikki käytöstä poistuvat renkaat päätyvät hyötykäyttöön ennemmin tai myöhemmin. Tästä pitää huolen Suomen Rengaskierrätys Oy:n koko Suomen kattava yli 3300 vastaanottopisteen verkosto. Kuluttajalle homma on tehty helpoksi. Renkaita käyttävän kuluttajan on vain maksettava pieni kierrätysmaksu uusien renkaiden hankintahinnassa, eikä muita toimenpiteitä tarvita, sillä yleensä rengastyöt tehdään alan liikkeessä, joten käytöstä poistuva rengas jää sinne ja päätyy kierrätykseen. Ja laaja verkosto takaa sen, ettei vastaanottopistettä sen kummemmin tarvitse lähteä etsiskelemään, vaikka kumit olisi vaihtanut omalla tallillakin. Tässäkään tapauksessa erillistä vastaanottomaksua ei oteta, sehän on suoritettu jo renkaan hinnassa. Suomen Rengaskierrätyksen kanssa sopimuksen tehneet rengasliikkeet ja muut renkaita vaihtavat tahot ottavat vanteettomat renkaat veloituksetta vastaan.  

Loppu onkin sitten Suomen Rengaskierrätyksen hoidossa. Ja hyvin onkin, sillä aiemmin mainittu lähes täydellinen kierrätysprosentti tarkoittaa painossa mitattuna noin 65 000 tonnia rengasta vuosittain. Tämä on itse asiassa jopa suurempi määrä kuin mitä virallisesti laskettu rengastuonti yhdistettynä paikalliseen valmistukseen Suomessa on vuositasolla.  

risto tuominen suomen rengaskierrätys tana repijä

Arvomateriaalia ei kannata makuuttaa

Ja tälle määrälle täytyy tietenkin tehdä jotakin, pelkkä läjittäminen ei riitä, eikä myöskään kannata. Renkaaseen on leivottuna merkittävä määrä rahanarvoista tavaraa vielä kuvion madalluttuakin, ja hyödyllisin osa tästä on tietenkin se kumiseos. TANAn rooli tässä prosessissa on renkaiden leikkaaminen, kuten aiemmin sanottiinkin. Terminaaleissa tehtävän leikkaamisen etuna on kuljetusten tehostaminen. Leikattuna rengas painaa noin puoli tonnia kuutiolta, joten suuren rengasmäärän liikuttaminen leikemuodossa on tehokkaampaa kuin kokonaisina renkaina. Toisaalta vähennetään myös edestakaista liikennettä keskitettyyn toimintaan verrattuna. Jos leike jää paikalliseen käyttöön, se kannattaa myös tuottaa paikallisesti mobiilikoneen avulla.  

Tätä puolta ollaan seuraamassa Liedossa, Encoren yhteydessä sijaitsevalla rengasterminaalilla, missä Peter Blomberg syöttää TANAlle renkaita. Valikoima on kasassa laaja, edustaen oikeastaan kaikkea sitä, mitä tuottajavastuu kierrätyksen suhteen koskeekin: oli kyseessä minkä tahansa moottoriajoneuvon tai niillä vedettävän perävaunun rengas, täältä luultavasti löytyy jos vähänkään jaksaa penkoa. Tosin turhan valikoivaksi ei nyt heittäydytä, sillä TANAlle maistuu lähes kaikki, ja koura nostelee kitaan kumeja, joiden alkuperäinen käyttökohde on ollut milloin skootteri, milloin pyöräkuormaaja, ja tietenkin näkymää hallitsee se yleisin, eli henkilöauton rengas. Hitaasti pyörivä roottori repii määrätietoisesti renkaan kuin renkaan, ja automaattinen, älykäs roottorin ohjaus pitää huolen siitä, että roottoria peruutetaan tarpeen vaatiessa.  

Rengas on repijälle haaste

TANAan päädyttiin Risto Tuomisen mukaan pitkän vertailun päätteeksi. Aiemmat kokemukset olivat luonnollisesti yksi osatekijä, mutta samalla ratkaisivat myös koneen monipuolisuus ja kotimaisuus. Vertailuviivalla oli muutama muukin merkki. ”Olen aina sanonut, että liian hyviä renkaita tekevät ainakin leikkaamisen näkökulmasta. Voimaa tarvitaan, kun oman vastuksensa tuovat kitka, venyminen ja mukana olevat metallit”, Risto Tuominen luonnehtii. ”Myös palakoon muuttaminen on helppoa, ja se on meille tärkeä asia”, hän lisää.   

Uusi TANA Shark 440DTeco myös varusteltiin poikkeuksellisen runsaasti. Roottori on HD+-malli 50-millimetrisellä rungolla normaalin 35-millisen sijaan kulutuskestävyyden vuoksi. Lisäksi varsinkin kuumalla ilmalla haasteena on myös lämpö, joka voi aiheuttaa pahimmillaan jopa tulipalon vaaran. Tähän on varauduttu Sharkin hankinnassa siten, että siinä on paitsi asianmukainen sammutusvarustus, myös kastelujärjestelmä. 

tana repijä repii renkaita

Tasainen on tyylinä toimivin

Liedon terminaalilla renkaat katoavata kasoista tasaiseen tahtiin ja muuttuvat paitsi rengasleikkeeksi, myös teräspörröksi. Magneetti erottelee renkaiden repimisessä irtaantuvan teräsmateriaalin, eli renkaan jalkakaapelissa ja vyörakenteessa käytetyn teräslangan jo hyvin tehokkaasti tässä, ja loppu erotellaan Lopen laitoksella käsittelyprosessissa. Syntynyt teräsjae toimitetaan sitten jatkokäsiteltäväksi ja lopulta terästeollisuuden raaka-aineeksi. 

Pitkän kokemuksen perusteella Peter Blomberg osaa syöttää kerralla aina oikeanlaisen annoksen renkaita Sharkin kitaan niin, että tuotanto pysyy tasaisena.
”Tunnissa revitään noin kuudesta kahdeksaan tonnia rengasta, mutta parempi mittari on se, että kasat häviävät”, Blomberg sanoo. ”Ennätyksiä ei lähdetä repimään, sillä siinä on sitten aina suurempana riskinä että jotain tapahtuu”, hän jatkaa. Syöttäminen vaatii siis myös ymmärrystä renkaiden käyttäytymisestä, koneen kapasiteetista ja olosuhteista.  ”Ei minun tarvitse juurikaan asetella renkaita tuonne tai nähdä kitaan, sen kyllä jo tuntee ja tietää, miten homma etenee. Samoin sen huomaa, kun terät alkavat olla kääntö- tai vaihtokunnossa. Se näkyy läpimenossa, ei niinkään tuotteen jäljessä”, Peter sanoo. ”Uusilla terillä menee tietenkin aina parhaiten, ja jossain 100-120 tunnin kohdalla on aika kääntää terät. Vastaavasti samaa luokkaa siitä eteenpäin on vaihdon aika. Renkaat ovat yllättävän kuluttavia terille, vaikka sitä ei aina asiaan perehtymätön uskoisikaan. Ja TANAssa nämä ovat kuitenkin kestävimmästä päästä”, Blomberg muistuttaa. 

Päivittäisessä työssä erilaisilla renkailla ei juurikaan Blombergin mukaan ole merkittäviä eroja työntekoon ja koneen toimintaan, mutta rengastyypeistä haastavimpia ovat niin sanotut puhkeamattomat renkaat. ”Ne kittiä sisältävät renkaat ovat pahimpia, se tavara liisteröityy teriin erittäin tehokkaasti.” 

Yhä joustavampia mahdollisuuksia

Kun rengas on leikattu, se pääsee jatkamaan matkaansa kohti uutta elämää eri muodoissaan. Perinteisesti leikkeen suurin menekki on ollut maanrakennuksessa. ”Rengasleike on erittäin hyvää materiaalia massan kevennykseen ja veden- sekä lämmöneristeenä. Mutta tulevaisuudessa Lopen laitoksen myötä voimme tuottaa uusioraaka-ainetta yhä enemmän kumi- ja muoviteollisuudelle”, Risto Tuominen kertoo. Vuositasolla tämä tarkoittaa 20 000 tonnin rengasmäärän muuttamista kumigranulaatiksi ja kumijauheeksi. Hyötysuhde on korkea, sillä 20 000 tonnista syntyy mainittuja tuotteita yhteensä noin 16 500 tonnia, kun teräs ja kangaskuitu poistetaan. Granulaatti soveltuu esimerkiksi erilaisiin joustavuutta vaativiin rakenteisiin. Jauheelle on käyttöä vaativissa kumi- ja muoviteollisuuden tuotteissa, joissa niin ikään halutaan jousto-ominaisuuksia, ja kumijauheella voidaan korvata noin 25-75 prosenttia valmiin tuotteen raaka-aineesta.            

Rengaskierrätyksessä ei sovi unohtaa myöskään räjäytysmattoja, jotka ovat perinteisesti olleet yksi käyttökohde. Näin tulee olemaan tulevaisuudessakin, sillä vaikka renkaiden hyötykäyttö monipuolistuu, ei työlle näytä loppua olevan näköpiirissä. Myös menetelmien kehittyessä mekaanista repimistä tullaan tarvitsemaan, Risto Tuominen huomauttaa. ”Vaikka kemiallinen kierrätys joskus yleistyisikin, sekin vaatii silti ensin renkaan rikkomisen. Kyllä TANAlle töitä tulee riittämään”.